En olekaan kukkahattutäti!!!!

Tänään siihen tuli sitten vahvistus, etten olekaan ylireagoiva, kaikesta mariseva kukkahattutäti!! Jeee!
Meillä on töissä yksi nuori neitokainen, joka käy treeneissä alaosaston kentällä. Oli sitten ottanut Siirin puheeksi, kun osottautui että Siirin veli käy hengailemassa kyseisellä kentällä. .
Velipojan emäntä oli huokaissut syvään ja sanonut,että: " Ihan kauhea pentu. Herättää aamuneljältä. Virtaa kun pienessä kylässä heti aamusta lähtien. Ei ole moksiskaan, vaikka taivas putoo niskaan ja jestas sitä puremisen määrää.." Kuullostaako tutulta? JEEEEEEEE! En ole yksin! :D
Kuulema kovasti odottaa vertaistukea. Sitähän piisaa! :D
Maalimieskin oli oikein kiinnostunut Siiristä ja odottaa puhelinsoittoa :D  Ei vois mennä paremmin....

Tehtiin Siirin kanssa iltasella myllylenkki toiseen suuntaan. Moneen kertaan se yritti syödä mun Crocsit, mutta vedin aina hihnan lyhkäseksi ja kielsin napakkaasti. Annoin sen sijaan suuhun solmulelun.
Meni pikkuhiljaa jakeluun, että mua ei (ainakaan tällä hetkellä) purra.
Vastaan tuli Tolleriuros Aku emäntänsä kanssa. Päästettiin sitten koiruudet vapaaksi. Siiri oli ekaa kertaa vapaan aikuisen koiran kanssa.
Aku-parka.... Siiri juoksi ympyrää Akun ympäri ja räksytti niin perskuleesti ja Aku seisoi stoalaisen tyyneenä keskellä. Kerran herralla meni hermot ja se karjaisi oikein kunnolla: Siiri veti välittömästi selälleen ja tukki leipäläpensä :D Hyvä Aku!

Kotona tytskä sai sapuskaa ja alkaa pikkuhiljaa toivottavasti rahoittumaan. Mamma alkaa olla sippi.. :)

Siiri aamukävelyllä

Sainpahan napsaistua tuosta hurtanpoikasesta kuvan 11 viikkossynttäreiden kunniaksi. Eli TADAA:

Aasinkorvainen Vaniljakoira. Joka kyllä muuttui iltasella taas multakoiraksi :D Neitokainen turhautui hihnanpäässä siitä, ettei päässyt puremaan nilkkoja, tennareita tai lahkeita ja päätti sitten kaivautua Kiinaan. Siinä sitten seisoskelin puun juurakon vieressä ja odottelin, milloin puuska mahtaa mennä ohi. Äkkiä tuollainen 8 kilon sintti saa puolen metrin kuopan aikaiseksi, kun oikein päättää :D

Synttäreihin kuului muuten luunkaluamista, lenkkarinteurastamista ja lahkeessa roikkumista. :D Ihan normimeininkiä :) Ei mitään uutta auringon alla...

Vaniljasusi

Perun kaikki viimepäivien marinat pentuajan kammottavuudesta. Koiruli nukkui tänään ihan klo 8 asti ja on muutenkin käyttäytynyt suorastaan mallikelpoisesti. Vein Siirin eilen illalla klo 21-22 viimeisen kerran ulos ja käppäiltiin myllylenkki. Iltaruoka oli vähän isompi kun aiemmin. Voipi olla, että siksi unikin maistui paremmin.
Isäntä kävi tänään päivällä kävelemässä suht reippaasti samaisen lenkin ja koiruus on ollut huomattavasti rauhallisempi. Joka paikassa varoitellaan ettei tämänikäistä saisi vielä varsinaisesti lenkittää, mutta alanpa taipua pikkuhiljaa sille kannalle että käyttölinjainen sakunpoikanen tarvitsee liikuntaa ja aivonystyräleikkejä. Ei sitä kuitenkaan jalattomaksi juoksuteta.
Kaikenlaiset pallo-ja keppileikit loppu nyt, tosin ei niitä aikaisemminkaan rehellisyyden nimessä paljoa ollut. Mutta nekin tuntuivat olevan liikaa. Onpahan tullut todettua, että saalisviettiä riittää kokonaiselle kylälle :) Ja sehän oli tilauksessakin. Joten turha inistä.

Tänään istuksin koneella ja koiruus makoili jaloissa lattialla. Yhtäkkiä se ponkas ylös ja lähti tuhatta ja sataa eteiseen. Hiipparoin perässä vakoilemaan mihin se säntäsi. Kenkätelineestä pilkotti hännän pää. Kauhealla ähellyksellä ja ryminällä alkoi pentu peruuttamaan suussaan eilen annettu luu. Sinne se oli tämän valtavan aarteen kätkenyt ja yhtäkkiä makoillessaan muisti luun olemassaolon.
Vaniljasudella siis kuitenkin on muisti! :D

Koira myytävänä tai ei sittenkään

Pennun omistajana olo ei ole auvoisaa.
Juu..On ne sööttejä, pentukarvaisia, hassuja asioita tekeviä otuksia. Kolikon kääntöpuoli on raateluhampaat suussa, ainainen nälkä (herättää viimeistään klo 5.15), intoa on enemmän kun älyä ja kuntoa ja kokoaikainen vääntö, kuka määrää, vie loputkin mehut reppanasta omistajasta..
Jeps. Puhun justiinsa Siiristä.
En oikeasti muistanut, kuinka jeesuksen karmeita aamuherätykset on ja että kuinka helvatan ärsyttävää on kuunnella jatkuvaa piippaamista. Milloin mistäkin aiheesta.
Tänään hoksasin lenkillä, ettei TODELLAKAAN kannata viskellä tennispalloja, neito käy sen jälkeen NIIN kierroksilla, että rauhoittuminen on melkein mahdotonta. Ja se taas tietää hyökkäyksiä lahkeeseen, nilkkaan, käsiin  ja ihan mihin vaan.
Sitten jouduin olemaan ikävä ihminen ja otin klassisen niska-persausotteen..itseasiassa 3 kertaa. Sitten löytyi korvat.
Ja sen hoksasin kanssa, ettei Siirille kannata lässyttää pätkääkään, hää käyttää hetkellistä heikkoutta välittömästi hyväksi. Mielessäni jo rustailin myynti-ilmoitusta nettiin..
Voi mä NIIN odotan, että kakara kasvaisi pikakelauksella 3-vuotiaaksi!

Illalla päätettiin sitten pestä sudenpentu. Kokomusta väri alkoi olla ruskeantäplikkään laikullinen. Olin valmistutunut täyteen sotaan, mutta jostain kumman syystä Siiri tykkäsi olla pestävänä. Vaahdotettiin oikein hienolla koirashampoolla ja huuhdeltiin läpimällä vedellä. Kunnon kuivaus paksulla froteepyyhkeellä. Sitten meillä oli puhdas, elämäänsä tyytyväinen, luuta kaluava, vaniljalta tuoksuva susi.
Kuka sitä raaskisi vaniljasutta myydä? :D

Koiruus vaan kasvaa ja kasvaa

Siiri painaa jo ruhtinaalliset 7,2 kiloa! Mun villi veikkaus on että 5 kiloa on neljässä tassussa, 2 kiloa rimpulakropassa ja 200 grammaa aivoissa.
Virran määrä lisääntyy päivä päivältä ja kaikennäköistä tekemisen tynkää tuntuu riittävän.
Tänä aamuna neiti heräsi klo 4 ekan kerran ja tokan kerran vähän yli 5. Sitten alkoi piippaus: nälkä, nääälkä, Nälkä, NÄLKÄ!!!! Iltasapuska jäi vähän pieneksi ja hinta maksettiin sitten aamulla.
Sen jälkeen alkoi riekkuminen: maha täynnä, aamuhädät tehty ja neitokainen oli ihan pirteä. Ehti ihan hyvästi vielä tikkasta käteen pari vekkiä ennen aamukävelyä.
Metsässä riitti taas ihmeteltävää, sepelkyyhkyn kujerrus oli äärimmäisen epäilyttävää: http://www.lintukuva.fi/lajikuvat/colpal/

Lähdin sitten töihin lipettiin ja jätin riekkuhirmun siipan hoteisiin. Olin aikaslailla väsynyt, kärttyinen ja elämääni kyllästynyt.

Oli sitten päivän aikana vääntänyt tortillat sisälle, vetänyt ulkona nelivetoa koko ajan ja meinannut lähteä jokaisen ohikulkijan perään ja kovasti etsinyt minua koko päivän.
Siippa oli ymmärrettävää kyllä ammentanut koko eläinrakkaussammionsa tyhjilleen. Oli juuri laittamassa pennun huuto.nettiin myyntiin kun saavuin kotiin 

Lähdin sitten töiden jälkeen tytsyn kanssa ulkoilemaan pitemmän kaavan mukaan ja päästin siipan päiväunille. Käppäiltiin ensin metsässä vapaana ja lähdettiin kiertämään vanhan myllyn reittiä. Ja eihän tuolle kakaralle voi vihainen olla. Luoksetulot oli superhienoja, kun se pyyhälsi tuulispään lailla kieli läpättäen ja häntä heiluen luo. :D Ja tuli vielä eteen istumaan.
Eteen tuli aivan uusia asioita: pauhaava koski, autoja solkenaan, pyöräilykypäräinen pikkutyttö käsi ojossa (äärimmäisen epäilyttävää), tunneli ja kaikuvat äänet, rullaluistelijoita, lastenrattaat ja kaikkien kauhistuksien isoisä: taloa rappaava mies! Niistäkin selvittiin ihan hienosti.

Siirin koppa ei mahda kauaa kestää..saa sen verran kovaa käsittelyä koko ajan. Jostain syystä sitä on kiva paiskoa ympäriinsä ja jyrsiä. Mikä shokki se mahtaa ollakaan, kun seuraava koti onkin sitten harjateräksestä tehty häkki? :D (vitsi, vitsi)

Elämisen riemua!!!! :D :

Rukkaset

Eilen oli niin toiminnan täyteinen päivä, että raasu kuvittelin Siirin olevan rättipoikkiväsynyt ja nukkuvan pitkään.
Ehei!
Siiri heräsi pirteänä ekan kerran klo 4 aamulla pissalle ja toisen kerran klo 5.15. Sitten hän alkoi kaluamaan luuta kopassaan.
SLURPS! MAISKIS! Rousk, rousk rousk, klunks, SLURPS! Täysin hiljaisessa kämpässä aamuyöllä tuollaiset äänet ei ainakaan lisää unentuloa. Kun vihdoinkin olin vaipumassa höyhensaarille, siippa tarraa käsivarteen ja sanoo: "nyt se oksentaa..HERÄÄ!!!"  Niinpä niin.... Oksu tuli. Huokaus...Ei auttanut muuta kun alkaa siivoamaan jälkiä..  :P Päätin sitten nousta ylös kahvinkeittoon. Kello oli 6.

Siiri oli ihan pirteä ja päätti teurastaa varpaani ja käteni, kun ne kerran niin lystikkäästi roikkuivat vartalon sivuilla. Ärähdin ja murahdin ja sain viisastelevan kommentin sohvan pohjalta: "etkös ihan itse halunnut ottaa pennun".... ARRGH!!!! PRKLE!!! Hetken aikaa halusin tehdä sekä karvakasasta että isännästä rukkaset!

Illalla käytiin porukalla käppäilemässä ulkona metsässä ja siippa yritti kuvata tuota mustaa salamaa. Noin kolmestasadasta kuvasta oli kaksi onnistunut :)
Siiri tuli oikein iloisesti aina kutsusta luokse ja meni kolmasti pyynnöstä maahaan. Jipii...!! :)

Illalla annoin sille luun. Jonkin ajan kuluttua menin ottamaan sitä pois ja Siiri murahti mulle. Otin luun pois ja annoin takas aika hemmetin monta kertaa ja jossakin vaiheessa teeskentelin syöväni sitä ihan itse :D Meni kaaliin: mammalle EI murista. PISTE!

Pentumelskettä ja vierailevia tähtösiä

 Siirillä oli tänään kivaa! :D Päivällä käytiin morjestamassa tuttuja pentuja Malminkartanon täyttömäellä. Koiruus jaksoi tunnin verran melskata ja painia ja sitten tuli kotiinlähdön aika.

 

Iltapäivänä tuli Lettu-ketun poppoo kylään ja siinä oli lisää ihmettelemistä:D Ensin hieman varovaisia  nuuskaisuja, mutta sitten tyttäret oli parhaita kaveruksia. Siiri olisi varmaan lähtenyt mielellään  porukan mukaan kotiin, sen verran hyvin viihtyi Marjon harjattavana :D Marjo olikin kehittänyt ihan oman tekniikan: antaa ison kepin järsittäväksi selällään maaten niin harjaus sujuu luonnostaan. Nyt neitokainen on niin väsynyt, ettei oikein jaksa kynnyksen yli hypätä :D

Illalla sitten vielä mielipuuhassaan:

Korvaraasut ei vielä tiedä, pitääkö olla pystyssä vai lurpallaan ja ilmeestä näkyy, että NYT väsyttää :D

Siirin sisustusvinkit

Jos sinulla on tylsä muovimatto lattialla, saat siihen iloisen värityksen ja rouhean tekstuurin silppuamalla hesareita 2 sentin suikaleiksi paksuksi matoksi lattialle.
Stailaus yhden naisen menevään yksiöön järjestyy helposti: heittää kopan katolleen, riipii sisuskalut ulos ja järsii niitä  ja sen jälkeen tekee jäämistön päälle kunnon tortillat ja varovaiset pissat :D

Siiri rentoutui sisustamisen jälkeen juoksemalla vapaasti tennispallon perässä ja roikkumalla mamman lahkeessa. Ja kädessä. Ja nilkassa.
Sen verran uutta maailmassa, että kun juoksee vapaana, kannattaa seurata  missä mamma on. Eli mamma vaihtoi vapaana ollessaan välittömästi suuntaa, kun korvat hävisi :)

Kotonahengailua

Tässä on parin päivän ajan ollut ihan pelkästään kotinurkissa pyörimistä. Ollaan joka päivä kuitenkin kävelleet  pikkuisen pitemmälle kun edellisenä päivänä ja harrastettu tennispalloleikkejä vapaana ulkona.
Siiri on oppinut ainakin kaksi sanaa: pallo ja luu. "Etsi pallo" antaa 75 %:n todennäköisyyden pallon löytymiselle. Joskus menee vähän huti: löytyy keppi, puunlehti, käytetty nenäliina (yöks) tai käpy. Tai suullinen lunta niistä harvoista paikoista, jossa sitä vielä on.
Luita neitokainen rakastaa, joten sisätilassa ihan mikä tahansa "etsi x" antaa vastaukseksi luun :D

Siirin luonteenpiirteet alkaa pikkuhiljaa paljastua. Tytteli on pikkuisen totinen torvensoittaja, mikä on ihan hyvä asia. Sepe-vainaa hössötti ihan kaikessa ja sen piti olla ihan sintistä asti joka paikassa mukana ja osallistua ihan kaikkeen. Se pörhelsi suuna päänä ihan mihin vaan ja piippas taukoamatta. Autossa mekkala oli infernaalinen. Vieraille ihmisille Sepeteus oli pentuna yliystävällinen.
Siiri on huomattavasti harkitsevaisempi, hiljaisempi, varauksellisempi ja viihtyy aika pitkälle omissa oloissaan, jos ottaa huomioon että se on niin pieni vielä. Vieraat ihmiset Siiri kyllä hyväksyy hetken fundeerailun jälkeen.  Toisaalta taas se on valmiina toimintaan heti kun sitä pyytää ja kierroksia löytyy.  Siiri on Sepeä jästipäisempi, eikä anna ihan heti periksi. Ja sille on pitänyt olla oikeasti tosi jämy alusta lähtien.
Sepe pääsi kasvamaan vähän niinkuin pellossa, en vaan ymmärtänyt kuinka tärkeää on tehdä asiat selviksi alusta lähtien.
Siiri on "vanha sielu" eli vaikea välillä muistaa, että se on oikeasti tosi vauva vielä.

Jotenkin se muistuttaa tosi paljon isäänsä, joka ei pienistä eikä oikeastaan suurista tai yleensäkään mistään asiasta hetkahda millään lailla.

Mutta on se ihana! <3

Julkaisukelponen kuva vihdoinkin!

Tässä hän nyt on. Saatiin neitokainen istumaan sekunnin verran ja valokin osui kohdalleen! :) Huomio järjettömän isoon käpäliin ja romuluiseen olemukseen :D
Siirillä oli taas pitkä päivä yksin kotona ja siitä selvittiin sanomalehtien repimisbileillä. Niistä ei ollut paljoakaan jäljellä :D  Parit pisut oli lirahtanut sekaan, mutta se nyt on aivan ymmärrettävää.

Illalla käytiin käppäilemässä parissakin uudessa paikassa, tutustuttiin järjettömän isoon kokomaailman pystykorva Bonoon, juostiin metsässä vapaana ja leikittiin tennispallolla, kunnes Siiri kyllästyi ja iski hampaansa mun kenkään. Siihenpä se leikki loppui :D

Kotona väsymyksestä horjuva neito joutui vielä kynsienleikkuun uhriksi ja turkki harjattiin. Virallista harjaa ei ole olemassa, mutta vanha saunan selänpesuharja ajoi saman asian :P Sitten runsaasti raksuja palkaksi ja kaikki oli valtakunnassa hyvin :D