tiistai 18. syyskuuta 2012

Otsalampun kanssa metsässä ja Siiri kurassa...yllättävää

Me ollaan Siirin kanssa keksitt, että sateisella kelillä kermapersaukset pysyy kotona. Eli silloin voi vetää miljoonaa metsässä. Sillä edellytyksellä, että mamilla on otsalamppu ja täydet sadevermeet ja siirillä on Clas Ohlssonilta ostettu 4 euron huomioliivi. Se sai muuten parhaat arvosanan jostakin heijastinliivivertailussa :) Yritin etsiä linkkiä, mutta en löytänyt/jaksanut/viittinyt tehdä asialle enempää.
On oikeasti ihanaa olla pimeässä metsässä! Mulle ei ole tullut mieleenkään että pitäisi pelätä. Jos joku tappajaraasu istuu siellä ja oikein nähnyt vaivaa random-uhrinsa odotteluun hirveessä vesisateessa ja pimeässä metsässä ja saa vielä tehtyä jotain kun koira pyörii jaloissa, olisin kovin hämmästynyt...
Siiri tykkää miljoonaa ja pomppii joka jumalan kuralätäkön sydämensä kyllyydestä. Mikään määrä kieltoja ei riittänyt...

Siirin ensimmäinen koulupäivä

Siirillä alkoi nyt totinen koulutie. Tänään menimme ensimmäistä kertaa alaosaston treeneihin, vaikka vettä tuli kun aisaa ja tuuli meinasi puhaltaa koko porukan Espoonlahteen.
Ihan ikuri ekaksi koiruus keksi karata autosta, venkoilla itsensä pannasta irti ja juosta parin auton päähän 4-vuotiaan juuri autosta pois otetun saku-uroksen luokse.
Näytti sille keskaria ja alkoi ärhentelemään... Siiristä meinasi tulla rukkaset ennenkuin meidän loistelias ura edes alkoikaan... :P  Sain sen onneksi kiinni ja tuupattua takaisin autoon. 

Kentällä neitokainen leikki tuhatta ja sataa, mutta emännän koordinaatiokyky meinasi loppua kesken. Neljän raajan hallitseminen+koira+juuttisolmu+liina osoittautui käsittämättömän vaikeaksi yhdistelmäksi. Vettä tuli miljoona litraa sekunnissa taivaalta ja tuuli meinas puhaltaa koko sakin mereen. Mutta kaikesta huolimatta, koin muutaman valaistumisen hetken... :D Kouluttajat oli superhyperhyviä!!!! Siiri on nopea, vahva, taistelutahtoinen ja ilmeisen kehityskelpoinen narttu. Kun saisi vielä ohjaajan samoille linjoille! :D

Kotiharjoituksena saimme rauhoittamisia, saalisleikkejä (patukka pitää olla pehmeämpi ja siinä pitää olla kunnon naru) ja yritystä siihen, ettei saa ihan heti purua. Mun ote juuttisolmussa on sellainen, että se väkisinkin lyö hampaat sormiin ja se vaikeuttaa mun treenaamista...Irroituksessa ei saisi yhtään vetää, vaan pitää koiran alaleuassa tukea nätisti ja samoin tein irroittaa ote kun patukka putoaa käskyllä "irti". Vetämään ei MISSÄÄN tapauksessa tuossa tilanteessa saa alkaa. Mä en varmaan nuku viikkoon näiden juttujen takia... Huoh..