Kaikki tutkimukset saatiin suoritettua ja Siirin pississä yhä edelleen valkosoluja ja pikkasen verta. Eli maanantaina mennään siis rakkopunktioon, jossa virtsarakosta otetaan suoraan näyte vatsanpeitteiden läpi ruiskulla ja neulalla. Eläinlääkärin toive oli rauhoittaa Siiri toimenpiteen ajaksi, koska hän on niin kovin eläväinen :) Joops. Käy. Vähemmän se elukka sitä toimenpidettä stressaa nukkumalla.
Samalla voisi nyppästä pois maitohampaan, joka on jäänyt jäkittämään alakulmahampaan tielle. Siirillä on siis alakulmurit duona. Saapahan paremman otteen :)
Eläinlääkäri soitti iltapäivällä pienen verenkuvan tulokset: joku leukosyyttilaji, en muista mikä, oli vähän kohollaan, mutta ei mitenkään hälyttävästi. Kaikki muut arvot ok.
Minulla kolahti kaksi hernettä yhteen päässä sen jälkeen. Kun kävin Siirin kanssa ekan kerran rokotuksessa hapankorppulääkärin luona, hän sanoi että Siiriltä on tullut eritettä pissan mukana ja se on vulvovaginiittia, joka on yleinen nuorilla nartuilla ja menee ekan juoksun yhteydessä ohi eikä tarvitse mitään hoitoa.
Oliskos se perhana "saastuttanut" pissinäytteet kerta toisensa jälkeen? Eli ei sitten olekaan mitään pissitulehduksia sun muuta?
Koira on ollut koko ajan terveen oloinen kun pukki ja leikkinyt ja riekkunut. Ei ole kuumetta, sapuska on maistunut ja vettä juo ihan normisti nykyään . Sitä olen kovasti ihmetellyt. Jos sillä olisi niin kauhea pissatulehdus, mitä löydökset antaa ymmärtää, siinä ei juurikaan kirmailtaisi. Mutta maanantainahan tuo selviää ja otan asian puheeksi tohtorin kanssa.
Illalla käytiin lenkillä ja törmättiin muutaman napanterin ottaneeseen naapurinsetään ja hänen kolmikymppiseen poikaansa. Naapurinsetä on ihan alusta lähtien ollut Siirin suuri ihalija. Kysyi nytkin, että saako ostaa herkkuraksupussin, josta antaa koiralle aina ohikulkiessa. Pelkäsi tosissaan, että Siiri unohtaa hänet.
Mää sanoin, että ostaa ihmeessä ja lupasin pyhästi, ettei Siiri unohda ikinä. Neito oli 9 viikkoa vanha kun tapasi herran ekaa kertaa.
Päädyttiin sitten käymään ihan sisällä asti ja siellä oli koko eteisen takaseinän peittävä peili. Siitäkös Siiri sai siepin!!!: " Kuka on toi musta uhkaavasti käyttäytyvä pentu mun nokan edessä? Sille pitää heti antaa opetus!" Kunnes nokka löi peiliin muutaman kerran ja selkeästi koira tunti itsensä huijatuksi :)
Toinen mielenkiintoinen asia roikkui toisella seinällä: joskus vuonna keppi ja kivi jonkun Suomeen salakuljettama venäläinen karhuntalja.
Siitä kiinnostui emäntä ja koira. Olihan ne mahtavat kynnet ja turkki oli mielettömän paksu! Samalla kun silittelin turkkia, Siiri jyrsi vaivihkaa toista turkin takatassua.. Onneksi huomasin ajoissa.
Siiri oli heti molempien herrojen kaveri ja alkoi käydenvetoa pojan kanssa, mikä oli tosi iloinen asia. Tähän asti se on vähän kyräillyt vieraita ihmisiä.
Jotenkin vaan huvittaa, että se on tästä taloyhtiöstä valikoinut itselleen kavereiksi ehkä vähän ne omituiset hiipparit.
Suoraselkäiset tavikset saa haukut niskaansa :)
Mutta tässä taas muutama kuva myöhässä taannoiselta mökkireissulta:
