Mystinen katoaminen

Pitkästä aikaa tulin kurkistamaan, miten blogi jakselee ja huomasin hämmästyksekseni että melkein koko ensimmäinen vuosi on kadonnut. Tai siis niin, että minä näen tekstit, mutta ne ei näy julkisesti. Enkä kertakaikkia ole keksinyt, miten saisin asian korjattua koska kaikki täpät näyttää olevan kohdillaan eikä mistään voi pyytää apua. :P
Tosi tosi kurjaa.
Nyt mietinkin kiivaasti miten saisin tämän pelastettua, onhan tämä oma päiväkirja tuon karvakoiven elämästä.

Natsikävelyä

Hopsansaa taas pitkästä aikaa!!!

Pääsykokeet on ohi ja pikkuhiljaa väsymys alkaa kaikota. On se jännä kun nukuttaa aamulla, päivällä, illalla ja kaikilla väliajoilla.

Sitten huomaa että on saanut ihan kunnon stressi-ihottuman, joka alkaa pikkuhiljaa kaikota.

Kotoa löytyykin sitten huonotapainen, mutta iloinen nelijalkainen. :)
Käytiin kerran treeneissä tottistelemassa, mutta siitä ei jäänyt mitään jälkipolvelle kerrottavaa. Silmät pyöri päässä flipperipalloina ja oltiin puruihin menossa.
Ei siis menty puruihin.

Kotioloissa otettiin taas natsikävely ohjelmaan. Seurataan liinassa, kunnes erikseen annetaan nuuskimiskäsky. Pissalla ja kakalla saa tietty käydä. Jossain vaiheessa katsotaan joku hyvä kohta, missä nakkaillaan palloa tai frisbeetä vapaana ja sitten taas käppäillään kurissa ja herran nuhteessa. Eilen tuli pari koiraa vastaan, eikä tuo mitenkään noteeraillut kun vaan lisäsi vauhtia ja pari pientä kiemuraa.

Muuten ei Siiriä hirveesti noteerailla kotioloissa.