keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Osmankäämikoira

En jaksa purnata ja valittaa huonosta/puutteellisesta koiranhallinnasta tai muusta sen enempää, joten siirryn ihan toisiin juttuihin:

Osmankääminkoiraan.

Kaikki tietää ojien pientareilla elävät osmankäämipötkylät ja kuinka kivasti ne suorastaan räjähtää kun nyppäisee niistä pikku nipistyksellä pikku nipistyksen...






Minun koira on samanlainen.

Otin pikku nipistyksellä vähän aluskarvaa pois ja KABUUUM!!!!! koko kämppä on ollut sen jälkeen TÄYNNÄ irtokarvaa noin 3 viikkoa ja homma tulee vielä jatkumaan kohtuullisen pitkän ajan.

Onneksi rakas ystäväni keksi alkaa uuden harrastuksen: kehräyksen. Eli kaikki Siirin irtokarvat pitäisi kerätä talteen, jotta hän saa riittävästi raaka-ainetta en-tiedä-mihinkä-mutta-varmasti-järki-hommaan....? Ehkä? :)

Juu. Helppoa sanottuna, mutta kun neitokainen inhoaa vilpittömästi yli KAIKEN kylkiä kutittavaa ja riipivää furminaattori-harjaa. Siihen auttoi tiukka "istu"-käsky ja narupallo suuhun lutisteltavaksi harjaamisen ajaksi ja lopun palkaksi kuivattu kanafilee. Silti teki tiukkaa olla harjattavana ja se tuli selväksi. Sain puolikkaan kauppakassin täyteen tuon ötökän karvoja, mutta lisää tietysti tarvittaisiin... Minuun voi ottaa yhteyttä, jos koirankarvoja on pilvin pimein ja haluaa päästä niistä eroon... :)

Piti karvanlähdön ajaksi antaa oikein erikoisöljyä eli kylmäpuristettua rypsiöljyä, joka on tasapainotettu omega 3 ja 6 välillä. Muille kiikutan superkallista Nutrolinia.