lauantai 18. elokuuta 2012

Peuhaamista ja irtokoiria

Siirillä on ollut ihan vaihderikas viikko. Sunnuntaina pääsi remuamaan Salsan ja Celen kanssa koirapuistoon. Salsa on suursnautserityttö ja Cele siskohilma. Kivaa oli! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli runsaasti, mutta niistä selvittiin. :)

Tiistai-iltana käytiin käveleskelemässä talon viereltä menevää valaistua kuntopolkua pitkin. Ilta alkoi sopivasti hämärtää ja ajattelin, ettei kukaan muu hullu ole liikenteessä enää tähän aikaan ja päästin koiruuden irti. Siiri nuuskutteli omiaan ja sai yhtäkkiä siepin ja lähti täysillä juoksemaan polun mutkaa kohti. Huusin iloisesti tänne ja se vaihtoi suuntaa ilmalennosta ja tuli eteen istumaan (loistosuoritus!!!!). Päästin toisen kerran menemään ja sama juttu. Sitten minua alkoi kovasti epäilyttämään moinen sinkoilu ja pistin neitokaisen remmiin. Jotain siellä mutkassa kiinnosti turhan paljon.
Mutkan jälkeen alkaa lehvistöholvi, jossa on tosi pimeää.
Käännyttiin sinne ja yhtäkkiä näin ison, mustan hahmon josta lähti syvä, matala murina.
Siiri seisoi oikean jalkani takana ihan hiljaa. Hetken aikaa löi päässä tyhjää ja yritin pikavauhtia miettiä eri vaihtoehtoja, jotka kaikki oli järjestään kaikki yhtä huonoja.
Päätin sitten huutaa rauhallisesti kovalla äänellä, että "Onko tällä irtokoiralla omistaja lähellä? Kutsu koirasi luokse NYT!" Ensin ei tapahtunut mitään, mutta sitten karjaisin toisen kerran kovempaa.
Silloin kuulin kun jostain kaukaisuudesta kuului ääni: "Nappe, tule tänne.." Muutaman iäisyyden kestävän sekunnin jälkeen hurtta paineli tiehensä.

Meidän naapuritalon koira tappoi vastapäisen talon koiran muutama viikko sitten ja tämä sesse on vielä omistajallaan. Tosi ulkoiluttaa narttua kuonokoppa päässä, mutta silti.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/119167-tappajakoira-raateli-pennun-henkihieveriin
Kyllä tuosta tapauksesta pieni pelko jäi. Siiri on kasvanut kyllä joo, mutta on vielä lapsi. Sillä ei ole mitään mahdollisuuksia, jos aikuinen koira käy päälle tosissaan.

Mutta summa summarum: Siiri tuli luokse superhienosti, ei pelännyt, mutta ei myöskään hölmöillyt, piti suunsa kiinni oikeassa kohti, minä onnistuin pysymään coolina ja hermostumatta ja selvisimme säikähdyksellä :)

Tilanteen jälkeen tupakinsytyttämisestä ei oiken meinannut tulla mitään... Sen verran jalat ja kädet vatkasi jännityksen purkauduttua. :)

Muutamia jälkiä olen tehnyt ja tulos on vielä aika kaaosta..Jäljestää kyllä, mutta missä rauha ja harmonia? :D

Ilme on lähinnä tallainen:

Vielä lopuksi mahdottoman hieno biisi, vaikken räpistä mitään ymmärrä (Topi Sorsakoski ja Agents on paras!) :



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti