Pitkästä aikaa tulin kurkistamaan, miten blogi jakselee ja huomasin hämmästyksekseni että melkein koko ensimmäinen vuosi on kadonnut. Tai siis niin, että minä näen tekstit, mutta ne ei näy julkisesti. Enkä kertakaikkia ole keksinyt, miten saisin asian korjattua koska kaikki täpät näyttää olevan kohdillaan eikä mistään voi pyytää apua. :P
Tosi tosi kurjaa.
Nyt mietinkin kiivaasti miten saisin tämän pelastettua, onhan tämä oma päiväkirja tuon karvakoiven elämästä.
maanantai 2. marraskuuta 2015
keskiviikko 10. kesäkuuta 2015
Natsikävelyä
Hopsansaa taas pitkästä aikaa!!!
Pääsykokeet on ohi ja pikkuhiljaa väsymys alkaa kaikota. On se jännä kun nukuttaa aamulla, päivällä, illalla ja kaikilla väliajoilla.
Sitten huomaa että on saanut ihan kunnon stressi-ihottuman, joka alkaa pikkuhiljaa kaikota.
Kotoa löytyykin sitten huonotapainen, mutta iloinen nelijalkainen. :)
Käytiin kerran treeneissä tottistelemassa, mutta siitä ei jäänyt mitään jälkipolvelle kerrottavaa. Silmät pyöri päässä flipperipalloina ja oltiin puruihin menossa.
Ei siis menty puruihin.
Kotioloissa otettiin taas natsikävely ohjelmaan. Seurataan liinassa, kunnes erikseen annetaan nuuskimiskäsky. Pissalla ja kakalla saa tietty käydä. Jossain vaiheessa katsotaan joku hyvä kohta, missä nakkaillaan palloa tai frisbeetä vapaana ja sitten taas käppäillään kurissa ja herran nuhteessa. Eilen tuli pari koiraa vastaan, eikä tuo mitenkään noteeraillut kun vaan lisäsi vauhtia ja pari pientä kiemuraa.
Muuten ei Siiriä hirveesti noteerailla kotioloissa.
Pääsykokeet on ohi ja pikkuhiljaa väsymys alkaa kaikota. On se jännä kun nukuttaa aamulla, päivällä, illalla ja kaikilla väliajoilla.
Kotoa löytyykin sitten huonotapainen, mutta iloinen nelijalkainen. :)
Käytiin kerran treeneissä tottistelemassa, mutta siitä ei jäänyt mitään jälkipolvelle kerrottavaa. Silmät pyöri päässä flipperipalloina ja oltiin puruihin menossa.
Ei siis menty puruihin.
Kotioloissa otettiin taas natsikävely ohjelmaan. Seurataan liinassa, kunnes erikseen annetaan nuuskimiskäsky. Pissalla ja kakalla saa tietty käydä. Jossain vaiheessa katsotaan joku hyvä kohta, missä nakkaillaan palloa tai frisbeetä vapaana ja sitten taas käppäillään kurissa ja herran nuhteessa. Eilen tuli pari koiraa vastaan, eikä tuo mitenkään noteeraillut kun vaan lisäsi vauhtia ja pari pientä kiemuraa.
Muuten ei Siiriä hirveesti noteerailla kotioloissa.
tiistai 25. marraskuuta 2014
Tupakanpolton lopetuksen vuosipäivä ja Schäferbic :)
Melko lailla vuosi sitten pyörtyä kupsahdin Siirin puruissa.
Sen verran säikähdin asiaa, että lopetin tupakanpolton kokonaan Zyban-tableteilla. Se on maailman ihme, koska olin AIVAN vakuuttunut, etten IKINÄ MISSÄÄN olosuhteissa pääse röökistä eroon.
No pääsin. Sivuvaikutuksen hassut unet.... istun keittiön pöydän ääressä ja katson huonetta, missä verta lattiasta kattoon ja kaikki mun rakkaimmat 20 ihmistä makaa raatoina.. minä huokailen vaan että mihin ne kaikki piilotan kun puutarha on jo täynnä....Sitten mä heräsin ja sain kauhukohtauksen, etten mä OIKEASTI ajattele noin!!!!!
Eli uni ei ollut painajainen koska tunteet puuttuivat :)
Jälkeenpäin tuli mieleen että kai joku psykopaatti ajattelee asiat noin.
Pääsin eroon röökistä, mutta kiloja alkoi kertymään ja niitä me nyt Siirin kanssa sulatellaan uuden liikuntalajin Schäferbicin merkeissä.
Siihen tarvitää ilta/yö, valaistu jalkapallokenttä, noin 30 + kiloa koiraa ja narupallo/muu roikotin.
Pannaan http://www.sports-tracker.com/#/ päälle ja aletaan jumppaamaan kaikki tottisliikkeet ja vähän päällekkin. Palkaksi roikkumista narupallossa ja taisteluleikkejä:)
Kyllä Läski lähtee!!!! :D
Sen verran säikähdin asiaa, että lopetin tupakanpolton kokonaan Zyban-tableteilla. Se on maailman ihme, koska olin AIVAN vakuuttunut, etten IKINÄ MISSÄÄN olosuhteissa pääse röökistä eroon.
No pääsin. Sivuvaikutuksen hassut unet.... istun keittiön pöydän ääressä ja katson huonetta, missä verta lattiasta kattoon ja kaikki mun rakkaimmat 20 ihmistä makaa raatoina.. minä huokailen vaan että mihin ne kaikki piilotan kun puutarha on jo täynnä....Sitten mä heräsin ja sain kauhukohtauksen, etten mä OIKEASTI ajattele noin!!!!!
Eli uni ei ollut painajainen koska tunteet puuttuivat :)
Jälkeenpäin tuli mieleen että kai joku psykopaatti ajattelee asiat noin.
Pääsin eroon röökistä, mutta kiloja alkoi kertymään ja niitä me nyt Siirin kanssa sulatellaan uuden liikuntalajin Schäferbicin merkeissä.
Siihen tarvitää ilta/yö, valaistu jalkapallokenttä, noin 30 + kiloa koiraa ja narupallo/muu roikotin.
Pannaan http://www.sports-tracker.com/#/ päälle ja aletaan jumppaamaan kaikki tottisliikkeet ja vähän päällekkin. Palkaksi roikkumista narupallossa ja taisteluleikkejä:)
Kyllä Läski lähtee!!!! :D
Moi taas pitkästä aikaa!
Siiri susi käy kukkuu ja voi hyvin. Osaa pölliä jugurttipurkin, mistä saattaa löytyä pikku todisteita.. :)
Sitä me yhdessä tänään ihmeteltiin Siirin kanssa, että kun olimme iltalenkillä, kaksi R-kioskin kokoista ukkoa lähtee iltalenkille sauvakävellen , että onko niiden aivan PAKKO parkkeerata just selän taakse menemättä ohi?
Ja vielä seurata pikku kinttupolullle joka menee koulun ympäri sen sijaan, että olis kääntyillyt ainakin 5 eri suuntaan menevälle OIKEALLE kuntopolulle?
Ihme kyllä koiruus ei kerännyt kierroksia ja kaikki meni niinkuin strömsöössä, mutta tämä häkellyttää aina näissä kanssakulkijoissa.
Reitinvalinnat on lievästi outoja.. :P
Sitä me yhdessä tänään ihmeteltiin Siirin kanssa, että kun olimme iltalenkillä, kaksi R-kioskin kokoista ukkoa lähtee iltalenkille sauvakävellen , että onko niiden aivan PAKKO parkkeerata just selän taakse menemättä ohi?
Ja vielä seurata pikku kinttupolullle joka menee koulun ympäri sen sijaan, että olis kääntyillyt ainakin 5 eri suuntaan menevälle OIKEALLE kuntopolulle?
Ihme kyllä koiruus ei kerännyt kierroksia ja kaikki meni niinkuin strömsöössä, mutta tämä häkellyttää aina näissä kanssakulkijoissa.
Reitinvalinnat on lievästi outoja.. :P
lauantai 28. kesäkuuta 2014
Tekstejä tupsahtelee välillä enemmän välillä vähemmän
Tänään tupsahteli usempikin blogiteksi maailmalle, olin näköjään jättänyt ne "luonnos"-moodiin, kun niissä oli vaan jotain pientä fiksattavaa. Tajusin vasta nyt äsken, ettei ne todellakaan näy kaikille :) Korjailin muutamia tekstejä ja laitoin julkiseksi. Soriii!
Hortonoomi ja melkein teurastetut alppiruusut
Niih... Meidän koiruuden sydämessä sykki jossain hyvin syvällä (siis TODELLA,todella kaukana syvällä) rakkaus puutarhan hoitoon ja kaikenlaiseen istutteluun.
Esimerkiksi luita voi istutella ainakin vuodeksi ulos. Ne on sen jälkeen ihan ok käytettäväksi. :)
Ilmeisesti vuoden varastionnin aikana niihin muodostuu joku täysin jäljittelemätön bukee, joka on vain harvanokkaisten nautittavissa :)
Sekalainen keppiseurakunta on myös istuteltu sinne ja tänne selvästikin tulevaisuuden tarvetta varten. On selkeästi mukava käydä nykäisemässä varastossa juuri tilaisuuteen sopiva kepakko.
Pahaa aavistamaton emäntä meni sitten pihalle istuttamaan kaksi alppiruusua ja jätti taimiin kasvatusohjeläpyskät tuulen liehutettavaksi.
VÄÄRÄ VETO!
Siiri on perikonservatiivi ja on sitä mieltä, että lähtökohtaisesti kaikki muutokset on väärin, jos hän ITSE ei ole niistä päättänyt.
Viattomasti aamuisella lähdettiin aamupissille, hetki oli kuin minä tahansa päivänä.
Ulko-oven avauksen jälkeen Siiri näki NE!!!
Karmivalla haukkusarjalla yritettiin häätää pihalta pois tunkeilijat, heiluvine lappusineen.
Viime hetkellä sain karjaistua "EI!!!!!" ennenkun kauniista istutuksista olisi ollut vain muisto jäljellä.
Kuinka niin terävä ja jokaiseen rasahdukseen ja muutokseen reagoiva otus? :)
Hämäävää on se, että ensin maailman rauhallisin, kiltein ja lussukoin koiruus nanosekuntia myöhemmin on alppiruusuja (naapurin koiraa/rusakoita/sinisorsia/yöllä ilmestyneitä kaatuneita polkupyöriä/paikalle tuotuja uusia roskiksia tms.) teurastava peto.
Mitään ei koskaan ole saanut kiinni, mutta sekuntiakaan ei auta nukuskella ulkoilureissuilla!
Pikkasen oppii olemaan varpaillaan ja pitämään hallinnassa sitä koko ajan :D
Esimerkiksi luita voi istutella ainakin vuodeksi ulos. Ne on sen jälkeen ihan ok käytettäväksi. :)
Ilmeisesti vuoden varastionnin aikana niihin muodostuu joku täysin jäljittelemätön bukee, joka on vain harvanokkaisten nautittavissa :)
Sekalainen keppiseurakunta on myös istuteltu sinne ja tänne selvästikin tulevaisuuden tarvetta varten. On selkeästi mukava käydä nykäisemässä varastossa juuri tilaisuuteen sopiva kepakko.
Pahaa aavistamaton emäntä meni sitten pihalle istuttamaan kaksi alppiruusua ja jätti taimiin kasvatusohjeläpyskät tuulen liehutettavaksi.
VÄÄRÄ VETO!
Siiri on perikonservatiivi ja on sitä mieltä, että lähtökohtaisesti kaikki muutokset on väärin, jos hän ITSE ei ole niistä päättänyt.
Viattomasti aamuisella lähdettiin aamupissille, hetki oli kuin minä tahansa päivänä.
Ulko-oven avauksen jälkeen Siiri näki NE!!!
Karmivalla haukkusarjalla yritettiin häätää pihalta pois tunkeilijat, heiluvine lappusineen.
Viime hetkellä sain karjaistua "EI!!!!!" ennenkun kauniista istutuksista olisi ollut vain muisto jäljellä.
Kuinka niin terävä ja jokaiseen rasahdukseen ja muutokseen reagoiva otus? :)
Hämäävää on se, että ensin maailman rauhallisin, kiltein ja lussukoin koiruus nanosekuntia myöhemmin on alppiruusuja (naapurin koiraa/rusakoita/sinisorsia/yöllä ilmestyneitä kaatuneita polkupyöriä/paikalle tuotuja uusia roskiksia tms.) teurastava peto.
Mitään ei koskaan ole saanut kiinni, mutta sekuntiakaan ei auta nukuskella ulkoilureissuilla!
Pikkasen oppii olemaan varpaillaan ja pitämään hallinnassa sitä koko ajan :D
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Siiri täytti 19.2 2 vuotta!!!
Uskomattoman nopeasti mennyt nämä kaksi vuotta. Olen oppinut ihan käsittämättömän paljon ja toisaalta älynnyt, kuinka järkyttävän paljon on älyämättä... Siiri on kasvanut kauniiksi nuoreksi neitokaiseksi, jolla on aika ajoin älliä päässä ja välillä taas ei :)
Synttäreitä juhlistaakseen se sai hilputella hetken aikaa iltalenkillä vapaalla jalalla ja tietysti se näki rusakon..No se oli sitten hei-hei-fiiliksiä taivaanrantaan tuijotellen ja keuhkot tyhjilleen huudellen.Tulihan se takaisin komeassa kaaressa ja eteen istuen. Paha vaan, että lähtiessä sillä oli superhyvä grippiliinapallo ja narupallo suussaan ja nyt oli molemmat hukassa. Enkä viittinyt komentaa rusakon jäljille uudestaan :P Oikeasti korpeaa hyvien pallojen hukkuminen... Onneksi Jaanalta saa uusia: http://jaanalen.kotisivukone.com/j.alen-shop Eli Jaanalle vaan sähköpostia, mitä tahtoo, niin kaikki järjestyy :)
Muutenkin ollaan otettu tämä talvitauko vähän relaillen, lähinnä emännästä johtuvista syistä.Töitä on ollut enemmän kun laki sallii ja toi terveyskään ei ole parasta mahdollista A-ryhmää. Tiettyjä juttuja tutkiskellaan ja koen olevani vaarallinen yhteiskunnalle purutreeneissä.
Toisekseen ollaan käyty kiipeilemässä ja touhuilemassa kaikenmoisia juttuja. Skeittipuiston kaikki rampit on kävelty moneen kertaan kourujen reunoja myöten ja yhtenä iltana käppäiltiin varastorakennuksen toiseen kerrokseen läpinäkyvien portaiden päältä. Silloin Siiriä pelotti ihan huolella. Kun nätisti pyysin, se käveli jalan vieressä nätisti ylös ja tuli myös rauhassa alas.
Sitten ollaan lisätty klikkerikoulutus repertuaariin ja päästy siihen, että klikkauksesta tulee hillittömästi palkkaa :) Sehän neitokaiselle sopii kyllä.
Tottista ollaan väännetty joka ilta enemmän tai vähemmän, mutta päivääkään ei ole jäänyt pois :D
Minua pikkasen arveluttaa taloyhtiöömme muuttanut neljän mukulan perhe, koska lapsista tämä ei ikinä oikein ole ymmärtänyt mitään.. :P
Juttelin yhtenä iltana kahden pihassa olevan alle 10-vuotiaan vekaran kanssa, ettei mielellään saa koskaan juosta kohti ja kapsahtaa kaulaan, koska Siiri pelästyy. Tytöt oli sitten keskustelun jälkeen asiantuntevasti sitä mieltä, että Siiriin tulee suhtautua kun Näkymättömään Koiraan :D
Pyysin tyttöjä kertomaan kaikille kavereillekin saman jutun. Ei tartte pelätä, mutta kaikkien kannattaa leikkiä että Siiri on näkymätön. :) Siksi se on musta, jotta ei herätä huomiota.
Aavekoira :D
Synttäreitä juhlistaakseen se sai hilputella hetken aikaa iltalenkillä vapaalla jalalla ja tietysti se näki rusakon..No se oli sitten hei-hei-fiiliksiä taivaanrantaan tuijotellen ja keuhkot tyhjilleen huudellen.Tulihan se takaisin komeassa kaaressa ja eteen istuen. Paha vaan, että lähtiessä sillä oli superhyvä grippiliinapallo ja narupallo suussaan ja nyt oli molemmat hukassa. Enkä viittinyt komentaa rusakon jäljille uudestaan :P Oikeasti korpeaa hyvien pallojen hukkuminen... Onneksi Jaanalta saa uusia: http://jaanalen.kotisivukone.com/j.alen-shop Eli Jaanalle vaan sähköpostia, mitä tahtoo, niin kaikki järjestyy :)
Muutenkin ollaan otettu tämä talvitauko vähän relaillen, lähinnä emännästä johtuvista syistä.Töitä on ollut enemmän kun laki sallii ja toi terveyskään ei ole parasta mahdollista A-ryhmää. Tiettyjä juttuja tutkiskellaan ja koen olevani vaarallinen yhteiskunnalle purutreeneissä.
Toisekseen ollaan käyty kiipeilemässä ja touhuilemassa kaikenmoisia juttuja. Skeittipuiston kaikki rampit on kävelty moneen kertaan kourujen reunoja myöten ja yhtenä iltana käppäiltiin varastorakennuksen toiseen kerrokseen läpinäkyvien portaiden päältä. Silloin Siiriä pelotti ihan huolella. Kun nätisti pyysin, se käveli jalan vieressä nätisti ylös ja tuli myös rauhassa alas.
Sitten ollaan lisätty klikkerikoulutus repertuaariin ja päästy siihen, että klikkauksesta tulee hillittömästi palkkaa :) Sehän neitokaiselle sopii kyllä.
Tottista ollaan väännetty joka ilta enemmän tai vähemmän, mutta päivääkään ei ole jäänyt pois :D
Minua pikkasen arveluttaa taloyhtiöömme muuttanut neljän mukulan perhe, koska lapsista tämä ei ikinä oikein ole ymmärtänyt mitään.. :P
Juttelin yhtenä iltana kahden pihassa olevan alle 10-vuotiaan vekaran kanssa, ettei mielellään saa koskaan juosta kohti ja kapsahtaa kaulaan, koska Siiri pelästyy. Tytöt oli sitten keskustelun jälkeen asiantuntevasti sitä mieltä, että Siiriin tulee suhtautua kun Näkymättömään Koiraan :D
Pyysin tyttöjä kertomaan kaikille kavereillekin saman jutun. Ei tartte pelätä, mutta kaikkien kannattaa leikkiä että Siiri on näkymätön. :) Siksi se on musta, jotta ei herätä huomiota.
Aavekoira :D
maanantai 5. toukokuuta 2014
Wappu ja Iloinen Susi
GLADA VAPPEN VAAN!!!
Tänä vappuna korkkasimme mökkikauden ja lähdimme anopin kanssa laittamaan mökkiä kesäkuntoon.
Mukana oli helkatanmoinen kasa kukkasipuleita ja siemeniä, hurahdin Liiterin kukkasipulialennuksessa aivan täysin ja unohdin ettei meillä ole edes parveketta... perinteinen kevätauringonpistos iski päähän :)
Siiri kovasti jeesaili kaikenmaailman istutuspuuhissa ja sitten sillä oli vielä omat keppipallosysteemit eli keppi suussa tökitään palloa ympäri tienoota nokallaan. Nyt ei ilmeisesti suussa oleva peliväline kelvannut kun piti kesken pelin vaihtaa parempaan :D Yhtään kävelyaskelta se ottanut 3 päivän aikana. Onnellinen susi :D
lauantai 5. huhtikuuta 2014
Pitkä postaustauko ja mummin hautajaiset
Juu ei. Ei ole mikään hätänä. Koira on yhtenä kappaleena ja emäntäkin on suunnilleen kiikunkaakun ok.
Syy pitkään postaustaukoon on oletettavasti se, että Siiri alkaa olla suhteellisen täysipäinen nuori narttu ja että emäntä keksi alkaa lukemaan pääsykokeisiin tarkemmin kertomattomaan kohteeseen eli treenit on olleet tauolla
Tämä viikonlopuu kuitenkin oli hieman poikkeuksellinen muihin verrattuna. Lauantaina oli isoäitini hautajaiset keski-Suomessa, jonne lähdettiin koko perheen voimin perjantaina eli Siiri oli mukana kanssa.
Yleensä olen vienyt sen kasvattajan luo hoitoon, mutta hänellä oli esteitä, joten otettiin Siiri sitten mukaan.
Autoksi valittiin Siirimobiili, koska siellä oli valmiiksi Siirin häkki ja muut bisnekset. Muutenkin Hondalle teki hyvää pitempi reissu, koska kurvailen sen kanssa yleensä vaan 11 km työmatkaa ja se tukehtuu tukehtumistaan pikkuhiljaa.. Pitkä matka polttaa paskat putkista pois
Eka iso pällistelemisen aihe oli se, että koko mun lapsuudenperhe siippoineen ja lapsineen oli paikalla ja sehän oli Siirin mielestä superkivaa! Oli niin monta potentiaalista pallon heittäjää ja ulosviejää..
Toinen vielä isompi juttu liittyi nukkumiseen. Nukuttiin siipan kanssa lattialla patjoilla Siirin vieressä ja sillä oli suuria vaikeuksia käsittää, miten se on mahdollista. Aukaisin mä silmät mihin aikaan vaan yöllä, Siiri oli hereillä ja seuraili tilannetta varppina Ei olla koskaan nukuttu samalla tasolla ja se ei vaan tuntunut menevän koiruuden päähän. Joten kai se reppana on vahtinut koko yön.
Kaksi kertaa herättiin haukkumiseen kun rakas veljeni ilmeisesti kävi viereisestä huoneesta tupakalla.
Haukun intensiteetistä päätellen olemme täysin turvassa, mikäli murtovaras keksii tulla kylään. Kukaan täysjärkinen ei jatka murtokeikkaa tuon mekkalan jälkeen.
Hautajaispäivänä lauantaina Siiri joutui viettämään ensi 3,5 tuntia autossa hautajaisten ajan ja sitten vielä kotimatkan ajan.
Kotiin ajeltiin heti tilaisuuden jälkeen. Matka kesti 6 tuntia parin pysäytyksen kanssa. Käytettiin sitä pissalla ja juomassa vuoronperää.
Nyt kotona neitokainen on täysin kaputt.
Ilmeisesti 24 h vahtivuoro on ottanut enemmänkin jaksamisen päälle.
Makaa täysin reporankana eteisessä älyämättä ympäristöstä mitään. Meitin rakas vahtikoira <3
Syy pitkään postaustaukoon on oletettavasti se, että Siiri alkaa olla suhteellisen täysipäinen nuori narttu ja että emäntä keksi alkaa lukemaan pääsykokeisiin tarkemmin kertomattomaan kohteeseen eli treenit on olleet tauolla
Tämä viikonlopuu kuitenkin oli hieman poikkeuksellinen muihin verrattuna. Lauantaina oli isoäitini hautajaiset keski-Suomessa, jonne lähdettiin koko perheen voimin perjantaina eli Siiri oli mukana kanssa.
Yleensä olen vienyt sen kasvattajan luo hoitoon, mutta hänellä oli esteitä, joten otettiin Siiri sitten mukaan.
Autoksi valittiin Siirimobiili, koska siellä oli valmiiksi Siirin häkki ja muut bisnekset. Muutenkin Hondalle teki hyvää pitempi reissu, koska kurvailen sen kanssa yleensä vaan 11 km työmatkaa ja se tukehtuu tukehtumistaan pikkuhiljaa.. Pitkä matka polttaa paskat putkista pois
Eka iso pällistelemisen aihe oli se, että koko mun lapsuudenperhe siippoineen ja lapsineen oli paikalla ja sehän oli Siirin mielestä superkivaa! Oli niin monta potentiaalista pallon heittäjää ja ulosviejää..
Toinen vielä isompi juttu liittyi nukkumiseen. Nukuttiin siipan kanssa lattialla patjoilla Siirin vieressä ja sillä oli suuria vaikeuksia käsittää, miten se on mahdollista. Aukaisin mä silmät mihin aikaan vaan yöllä, Siiri oli hereillä ja seuraili tilannetta varppina Ei olla koskaan nukuttu samalla tasolla ja se ei vaan tuntunut menevän koiruuden päähän. Joten kai se reppana on vahtinut koko yön.
Kaksi kertaa herättiin haukkumiseen kun rakas veljeni ilmeisesti kävi viereisestä huoneesta tupakalla.
Haukun intensiteetistä päätellen olemme täysin turvassa, mikäli murtovaras keksii tulla kylään. Kukaan täysjärkinen ei jatka murtokeikkaa tuon mekkalan jälkeen.
Hautajaispäivänä lauantaina Siiri joutui viettämään ensi 3,5 tuntia autossa hautajaisten ajan ja sitten vielä kotimatkan ajan.
Kotiin ajeltiin heti tilaisuuden jälkeen. Matka kesti 6 tuntia parin pysäytyksen kanssa. Käytettiin sitä pissalla ja juomassa vuoronperää.
Nyt kotona neitokainen on täysin kaputt.
Ilmeisesti 24 h vahtivuoro on ottanut enemmänkin jaksamisen päälle.
Makaa täysin reporankana eteisessä älyämättä ympäristöstä mitään. Meitin rakas vahtikoira <3
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Sirkustemppuja ja totista elämää
Näin keskitalvella ollaan oltu treenitauolla. Perjantaina alkaa taas hallikausi. Talvitauko ei ole tarkoittanut mitenkään laakereilla lepäämistä ja olenkin tauon aikan keskittynyt Siirin kanssa ulkomaailman ihmeellisyyksiin. Ollaan kävelty Soukassa ihmisten ilmoilla, bussipysäkillä kun tuli 20 ihmistä ulos autosta ja pulkkamäessa, missä on 30 kpl noin metrin mittaista kovaäänistä mukulaa. No problemos.
Sille vaan tarttee kertoa, miten missäkin tilanteessa ollaan ja ei saa jättää mitään itsetulkintoja vaihtoehdoksi. Mammeli kertoo, miten ollaan. Jos ei kerro ja hurtta menee puolustusmoodiin, saattaa sattua kipeästi. Eli hereillä pitää olla.
Isäntä oli yhden yön poissa ja sillä aikaa opeteltiin koiratanssin "kumarra"-liike. Jos ei koskaan päästä BH-kokeiden suomenmestaruuskisoihin, voidaan alkaa lentävästi tanssiharrastus :)
Siiri ja parhaalta kaverilta saatu siili:
Sille vaan tarttee kertoa, miten missäkin tilanteessa ollaan ja ei saa jättää mitään itsetulkintoja vaihtoehdoksi. Mammeli kertoo, miten ollaan. Jos ei kerro ja hurtta menee puolustusmoodiin, saattaa sattua kipeästi. Eli hereillä pitää olla.
Isäntä oli yhden yön poissa ja sillä aikaa opeteltiin koiratanssin "kumarra"-liike. Jos ei koskaan päästä BH-kokeiden suomenmestaruuskisoihin, voidaan alkaa lentävästi tanssiharrastus :)
Siiri ja parhaalta kaverilta saatu siili:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)