Ekat oli viime viikon perjantaina. Niistäpä ei ole paljoankaan kerrottavaa: huusi, möykkäsi ja riehui niin paljon autossa, että jaksoi omalla vuorolla hädin tuskin sanoa "hau" ja "hau hau krööh puuh piiuuhhhhhh hau" Ja sitten loppui ääni ja kunto. Lyhyestä virsi kaunis.. :P
Hienon Siirimobiilin takapaksi vähän enemmän osumaa. Verhoilussa oli raatelujälkiä ja koirakalteri oli säälittävästi vinksin vonksin. Häkkituuletinkin oli saanut sen verran kyytiä että makoili toisessa paksin takanurkassa väsyneesti pyörimässä. Tuhoa katsellessani tuli mieleen, että ehkä sittenkään minun loistoajatus isosta tilasta, koiraveräjistä auton takaluukussa ja kalterista takapenkkien takana ei ollut kovinkaan nerokas.
Pakko se vaan on laittaa häkkiin. Muuten autosta ei ole kun muisto jäljellä kuukauden päästä.
Tiistain puruihin olin ehtinyt ostaa sille kunnon häkin ja kaivella esiin räjähtäneet vanhat lakanat ikkunoiden peitoksi.
Tadaa!!!! Ei ylimääräistä mekkalaa, ilmastointi pelasi autossa kun pysty pitämään kaikkia läpiä auki ja treenivuoroon sai vietyä suht täysissä voimissa oleva hurtta.
Tiistaina tytsästä löytyikin ylimääräinen vaihde.
Aikaisempi: "Anna mulle se tyyny nyt heti! Mä haluan sen TYYNYN NYT! Viuh väyh ja väyh!"
muuttui versioon : "Anna saa*ana ukkoperke*e tänne se HETI!!! RÄYH ja saatanattos RRRRÄYH!!!!" Siis suuttua tussahti molarille ihan huolella pöytätreenien aikana, mikä oli erinomaisen hyvä asia :)
Nyt täytyy huolella alkaa vääntämään tottelevaisuutta oikein huolella käsi kädessä purutreenien kanssa.
Siirissä elää kuulema Cäsarin jälkeläisten tapaan "pikku perkele" ja hallinta on kaiken A ja O.
Huvittavaa on, että se pikku perkele tuoksuu laventelilta, silloin kun asiat on sen mielestä hyvin :)
Tiistaina purujen jälkeen auton ilma oli sakeanaan laventelia. Sillä oli siis superkivaa, vaikka molari antoi painetta tuutin täydeltä. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti