Siiri on ilmiömäinen tossupalloilija ja on hionut äiteen kanssa taidot huippuunsa. Äitee tuuppaisee pallon tuvassa suuntaan x, Siiri syöksyy pallon kimppuun aamutossu suussa ja ohjaa tossulla suuntaa ja etukäpälillä vauhtia ja ohjaa erehtymättömästi pallon haluttuun kohtaan. Sitten leikki alkaa alusta.
Jos äiti ei älyä potkaista palloa, Siiri istuu ja tillittää silmiin niin kauan ja vaativasti kun tarvis vaatii.
Joskus lisätään vaikeusastetta ja suussa on solmuköysi.
Tämä on ollut erinomaisen lystikästä ajantappoa sateisina päivinä :)
Koiruus jaksaisi leikkiä tuntikaupalla.
Oikein hämmästyin tänään kun otin pikku tossupallo-ottelut aamuruuan jälkeen, kuinka taitavaksi tuo hurtta on tullut :D
No parantaahan se keskittymiskykyä ja kropan koordinaatiota, peliähän pelataan liukkaalla laminaatilla.
Eniten huvittaa se, että tämä on karvakasan ihan itte keksimä juttu ja se on pelailut pikkupennusta asti. Harmi, ettei tässä lajissa kilpailla. Mihinkähän voisi valittaa? Voisi vaatia sakemanniliitolta, että tämä lisättäisi rodunomaiseen kokeeseen. Eli suojelussa olisi tottelevaisuus, jälki, purut ja puolen tunnin erä tossupalloa. Eniten oikeaan kohtaan vietyjä palloja voittaa.
Tossupallo vaikeutuisi aina, mitä korkeammalle koulutustunnuksissa mennään: ensin on aamutossu, sitten solmufarkunlahje (=räsy) ja ultimaattumina solmuköysi:D :D :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti