Siirin huoneen hyllyssä on siis siipan opiskelunaikaisia kansioita vino pino ja yksi oli saanut varsin vauhdikkaan vastaanoton. Sillä oli ilmeisen tylsää, koska sippa oli lähtenyt lentokentälle ja minä olin kuuntelemassa illalla luentoa koirien rauhoittelevista eleistä :)... Hmm...Rauhoittelevia eleitä kuulema voi harjoitella ihan itsekin. Sitten voi kommunikoida koiran kanssa. Nyt kun tuo hurtta puhuu venäjää, voi mennä himppasen haastelliseksi :)
Luennoitsija oli tarmokas kukkahattutäti, joka välillä puhui ihan viisaita ja välillä järjettömyyksiä. Meinasin vetää kahvin väärään kurkuun, kun joku kysyi siltä sellaisista vetämisenestovaljaista, jossa oli kiinnitysrenkula rinnan kohdalla. Täti vastasi tormakkaasti, että koira saa skolioosin. Mää yritin piipittää, että oiskos ne kuitenkin olleet jälkivaljaat, jossa naru menee mahan alta ja takajalkojen välistä ja ettei ole tarkoituskaan yrittää ohjata koiraa normaalisti niin, että narut menee vinoon.
Vastaus meni sellaiseksi yleiseksi mutinaksi, ettei oikein tullut selväksi olisiko sittenkin tullut pahimmansorttinen väärinkäsitys.
No enivei..oli siellä luennolla ihan asiaakin.
Tosin täti EI kertonut mitä tehdä koiralle, jota tätä kirjoittaessa on vetänyt paperisilppurin johdon naamariinsa ja heiluttaa vielä häntäänsä. Se kävi selväksi, että pakko ja väkivalta on poissuljettu, joten ehkä me Siirin kanssa aletaan kukkaishipeiksi ja vaan rakastetaan maailmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti